tiistai 12. marraskuuta 2013

Syyslaskennat Vuolijoella - mukavia uusia reittilajeja

Olin taas laskemassa neljä talvilintulaskenta reittiä ex-Vuolijoki alueella 7.-11.11.. Säät olivat olleet pitkään lauhoja tai ainakin plussan puolella. Siten maa oli kutakuinkin sula ja vedet olivat sulia. Oli toki odotettavissa, että maastosta löytyisi joitain viivyttelijoitä.

Vuottolahden reitin, käsittäen lähinnä Valtalanniemen ja Karjalanniemen, kulkiessä lähellä Oulujärven rantaa oli odotettavissa joitakin vesilintuja. Eikä tälläkään kerralla tullut pettymystä. Uusina reittilajeina tulivat mustalintu, tukkakoskelo, sinisorsa ja laulujoutsen. Mustalintuja oli kaksi parvea, 15+62, eli varsin komeat parvet, jotka ovat olleet samoilla paikoilla senkin jälkeen. Tukkakoskelo löytyi 170 isokoskelon parvesta Valtalanniemeltä. Päivää aikaisemmin ilmeisesti sama parvi oli Vuottolahden venesataman luona ja silloin löysin parvesta 2 tukkakoskeloa. Laskennassa tuo isokoskeloparvi oli lähempänä Kuusirantaa hyvin tiiviinä ryhmänä. Juurikkarannan tuntumassa oli laulujoutsepoikue, 2ad ja 2juv, sekä niiden luona ollut kolmas ad laulujoutsen sekä 2k sinisorsaa. Kymmenkunta kalalokkia kierteli eri paikoissa Vuottolahden alueella suurimman osan ollessa isokoskeloparven luona.

Näkymä Valtalanniemen kärjestä kohti pohjoista tyynellä Oulujärvellä marraskuun 9.. Tällaisella säällä oli helppo havaita vesilinnut ja lokit kaukaakin.

Vuolijoen kirkonkylän reitillä näkyi useassa paikassa pikkuvarpusia ja kokonaismääräksi sain 15 lintua.

Vuottolahti - Humpinmäki reitti on pääosin metsäreitti ja tällä kertaa näkyi vain 2k teerä kanalinnuista.

Vnnhin reittini eli Otanmäen taajaman reitti toi myös pikkuvarpusia, nyt 9 lintua yhteensä, kahdelta eri ruokintapaikalta. Lisäksi löytyi uusina reittilajeina punakylkirastas ja laulurastas. Tuo punakylki oli selvästi siipivikainen roikottaen oikeaa siipeään ja hyppien rivitalojen läheisyydessä ruokaa etsien. Sen sijaan laulurastaan paljasti "tsik"-ääni ja hetki sen jälkeen näin linnun lentävän tien varresta metsään. Nuo molemmat rastaat olivat varsin mukavia reittilajeja ja yllättäviä Kainuun korkeudella.

Huomionarvoista oli, että pihlajanmarjat puuttuivat tyystin. Jo loppu kesällä niitä oli vähän ja ne vähätkin olivat linnut tyhjentäneet aikaisin syksyllä. Kuusenkäpyjä ei ole oikeastaan ollenkaan. Männynkäpyjä on hyvin niukasti. Siten käpylinnut ja tikat loistivat poissaolollaan. Toki muutama käpytikka näkyi.

Linnut olivat pääosin taajamissa eli kk:ssä ja Otanmäessä. Perus talvilajit eli tiaiset, viherpeipot, harakat, närhet ja varislinnut olivat aika lailla normaalimäärin noilla reiteillä.

Laskentareittien lisäksi kävin hyvien säiden myötä katsomassa Oulujärven vesistöissä viivyttelevät vesilinnut. Useissa muissakin paikoissa oli mustalintuja, kuten Käkilahdessa, Ojanperällä ja Otanmäen altaalla. Ojanperällä oli paras parvi eli 70 linnun ryhmä eilen. 1-2 linnun pilkkasiipi ryhmiä näkyi samoissa paikoissa, samoin 1-5 allin ryhmiä. Käkilahdessa löytyi yhden kerran myös 2 n-puk uiveloa. Myös yksittäinen lapasotka ovat olleet sekä Otanmäen altaalla että Ojanperällä. Eli arktiset vesilinnut olivat aika hyvin edustettuna ja ihan hyvänkokosina parvina.

Sekä Vuottolahdessa että Juurikkarannalla näin ad merikotkan kaartelemassa, mutten saanut lajia reitille, vaikka samana aamuna Vuottolahden perukassa merikotka kaartelikin ennen reitille menoani.

Käydessäni eilen bongaamassa Vaalan Pelsolta ruokinnalla olevan lehtokertun oli paikalla myös 15 pikkuvarpusta ja punakylkirastas. Pikkuvarpuset osoittavat siten vahvaa esiintymistä Oulujärven lounaisosissa. Lehtokerttu on todella kovan luokan laji marraskuussa missä tahansa Suomessa saatikka Kainuussa. Saa nähdä, miten kauan se sinnittelee ruokinnan turvin. Hyvin ruokaa oli tarjolla.

Vuodenvaihteen tienoilla on laskennan toinen vaihe silloin jo lumisessa maastossa.

Toivottavasti laskentareittejä saadaan Kainuuseen lisääkin jo muutaman uuden syntyneen lisäksi. Varsinkin Kajaanin alueelle sopisi hyvin useampikin reitti pientaloalueille ja Paltaniemelle. Leppoisa kävely samalla reitillä voi tarjota talvella mukavia lintuyllätyksiä ja tuo vaihtelua talviseen rertkeilyyn. Samalla Kainuu omalta osaltaan antaa kuvaa talvilinnuista koko Suomen talvilintulaskentoihin.

Kari Haataja